John Nurmisen Säätiö

John Nurmisen Säätiö pelastaa Itämeren ja sen perinnön tuleville sukupolville.

Katajanokan merikylpylä Allas Sea Poolin Itämerikeskukseen tiivistyvät Allas Sea Poolin kolme keskeisintä teemaa: meren äärellä eläminen, vastuullinen oleminen ja kaupunkikulttuuriin heittäytyminen. Itämerikeskus on paraatipaikalla Helsingin keskustassa ja Itämeren sylissä. Itämeri-keskus tarjoaa suurelle yleisölle, uimareille, matkailijoille, perheille ja muille kaupunkilaisille konkreettisesti ikkunan Itämerelle. Samalla se viestii vastuullisesta merenrantaelämästä. Puhtaan veden tärkeys, sen historia  ja tulevaisuus ovat merikulttuurin ytimessä. Tätä tehdään yhteistyössä John Nurmisen Säätiön kanssa.

Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön missio on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiön julkaisu- ja näyttelytoiminta keskittyy merenkulun, löytöretkeilyn ja kartografian historiaan ja tunnetuksi tekemiseen. Toiminnan tukena ovat laajat meritaide-, meriantiikki- ja antiikkikarttakokoelmat. Säätiö julkaisee aihetta käsitteleviä tietokirjoja sekä kaikille ilmaista Loki-verkkopalvelua. Puhdas Itämeri -hankkeiden tavoitteena on Itämeren tilan parantaminen sellaisin konkreettisin toimin, jotka vähentävät mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä. Puhdas Itämeri -hankkeet rahoitetaan yksityisin lahjoitusvaroin ja julkisella rahoituksella.

Lue tästä lisää Allas Sea Poolin ja John Nurmisen Säätiön yhteistyöstä!

Intohimona Itämeri – tervehdys John Nurmisen Säätiöstä

Loistavaa! Tuuletimme John Nurmisen Säätiössä, kun kuulimme että Altaalle tulee Itämeren suojelusta kertova Itämerikeskus. Paraatipaikalle niin kuin kuuluukin. On tärkeää ja korkea aika, että Helsingin sydämestä, Kauppatorin kupeesta löytyy merelle pyhitetty paikka. Paikka missä voi rentoutua, ilahtua, virkistyä, tavata ystäviä ja olla osa yhteisöä. Allas on jo onnistunut luomaan Allas-yhteisön. Meidän hartain toiveemme on, että tuosta yhteisöstä sikiää myös vahva, inspiroitunut Itämeri-heimo.

Itämeren suojeluun tarvitaan paitsi yksittäisten kansalaisten panosta sekä yrityselämän ja julkisen sektorin tukea, myös Itämeren suojelun ammattilaisia.  Erikoisjoukkoja tarvitaan siksi, että merenpelastustoimenpiteillä on kiire: Itämeri on monelta osin kriittisessä tilassa, eikä meillä ole aikaa hukattavana.

Hyvää työtä Itämeren suojelun hyväksi tekevät useat järjestöt ja meillä on suuri etuoikeus olla yksi niistä. John Nurmisen Säätiö on tuttu joko Puhdas Itämeri -hankkeistaan tai merellisistä tietokirjoistaan. Sana ”säätiö” saattaa kuulostaa siltä, että istuisimme rahakasojen päällä jakelemassa varoja niitä tarvitseville. Me olemme kuitenkin toimintaan keskittyvä säätiö, eli toimimme sellaisten asioiden hyväksi, joista mahdollisimman moni hyötyy, mutta joita välttämättä kukaan muu ei tekisi. Toimintatavoiltamme muistutammekin ennemmin yritystä, joka tekee tekoja Itämeren ja kulttuurin puolesta – voittoa tavoittelematta.

Vaikuttavuudeltamme olemme kokoamme suurempi niin Itämeren suojelussa kuin kulttuurityössäkin. Olemme reilussa 10 vuodessa käynnistäneet 25 Puhdas Itämeri -hanketta, joista valtaosa, kirjoittamishetkellä 17, on saatu kunniakkaaseen päätökseen. Me arvioimme suojeluhankkeidemme vaikuttavuutta laskemalla, kuinka paljon yksittäinen projekti vähentää meren ravinnekuormaa.

Ympäristöjärjestöjen joukossa olemme ihan omanlaisemme, meren tarinan kertoja. Juuremme ovat merenkulun historiassa, merellisen tiedon välittämisessä ja vaalimisessa. Säätiön tarina alkoi oikeastaan jo 1800-luvun lopussa Raumalta, jolloin säätiön perustajan ja hallituksen puheenjohtajan isoisoisä perusti vuonna 1886 John Nurminen -nimisen yrityksen. Yritys eli kulta-aikaansa 1900-luvun puolessa välissä ja sen laivat kyntivät kaikkia maailman meriä. Varustamotoiminnasta luovuttiin 1960-luvun lopussa ja liiketoiminta keskittyi huolintaan ja kuljetuksiin.

Johan Nurmisen pojanpojan poika Juha Nurminen perusti säätiön vuonna 1992 pitämään huolta merellisestä kulttuuriperinnöstä. Tarjoamme siis tietoa merkityksellisistä merellisistä asioista ja kerromme tarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuksi. Otetaan esimerkiksi vanhat kartat, joita säätiöllä on kokoelmissaan, kuten maailman laajin yksityinen Itämeren merikartta-kokoelma. Maallikko ei voi täysin ymmärtää karttojen kätkemiä tarinoita, niinpä kerromme niistä näyttelytiloissamme tai kirjoissamme. Säätiö on tähän mennessä julkaissut 33 kirjaa, joissa tallennetaan arvokasta kulttuuriperintöä ja avataan sitä suurelle yleisölle.

Esimerkki mainitusta karttojenkätkemästä on säätiön vuonna 2015 julkaisema Maailma piirtyy kartalle -teos. Ajatuksena oli tehdä erilainen karttakirja, sellainen joka kuvaisi eurooppalaisen maailmankartan historian tuhannen vuoden ajalta. Tämä ajatus oli kunnianhimoinen, mutta toimi: kirja palkittiin kansainvälisesti. Altaalle olemme tuoneet esittelyyn Loki-palvelun, jonka syntyhistoria on yhtä kunnianhimoinen, kuin karttakirjan ja joka on loistava esimerkki yhteistyön voimasta. Merimuseoiden kanssa yhdessä rakennettu verkkopalvelu kerää meren ystävien suosikkipaikat, tiedonjyvät ja tarinat samaan paikkaan kaikkien ulottuville.

Pari sanaa siitä, kuinka meistä tuli Itämeren pelastajia.

Säätiössämme havahduttiin Itämeren kurjaan tilaan 1990-luvun lopulla. Perustajamme ja hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen muistelee erästäkin kesää vuonna 1997, jolloin rannat peittyivät sinilevään ja uiminen oli mahdotonta. ”Tuntui, että voisimme kotirannasta kävellä sinileväsiltaa pitkin Suomenlahden toiselle puolelle Viroon. Tällöin päätin tehdä jotain asialle.”

Säätiö aloitti merensuojelutoimintansa Pietarissa, joka vielä 2000-luvun alussa oli Suomenlahden suurin yksittäinen ravinnekuormittaja. Jätevesistä ei siellä poistettu tehokkaasti fosforia, ravinnetta, joka suoraan ruokkii leväkukintoja. Kun projektimme Pietarissa päättyi vuonna 2011, oli Suomenlahden vuotuista fosforikuormaa saatu leikattua huikeat 30%. Reilu toinen mokoma tähän pottiin lisättiin, kun vuonna 2012 havaitut lannoitetehtaan päästöt saatiin kuriin.

Pietarin jälkeen olemme käynnistäneet useita muita jätevedenpuhdistamohankkeita. Muutama vuosi sitten käynnistimme Suomessa myös Lähikalahankkeen, jossa kalastetaan vajaasti hyödynnettyä särkikalaa eettiseksi lähiruoaksi kuluttajille. Maatalouden parissa tuemme peltojen kipsityshanketta, jolla voidaan merkittävästi pienentää ravinnekuormitusta Saaristomereen. Lisäksi rakennamme parhaillaan EU-rahoitteisessa hankkeessa verkkoalustaa, jossa yhytetään meren pelastajat ja pelastustoimien rahoittajat – jälleen jotain sellaista, jota aiemmin ei ole tehty ja jolle on suuri tarve.

Miksi on tärkeää pitää kovaa ääntä Itämeren suojelemisesta? Miksi on niin tärkeää, että Altaallakin puhutaan Itämeren suojelusta?

Koska me olemme meren ympäröimiä, se on osa kansallista identiteettiämme. Kyse on sukupolvien katkeamattomasta ketjusta, meren äärellä eläneiden ihmisten muistoista ja tarinoista. Esineet, rakennukset, ihmiset ja asukkaat tulevat ja menevät, mutta meri pysyy.  Me haluamme lisätä ymmärrystä siitä, että meillä kaikilla on käsissämme meren hyvinvoinnin avaimet. Sen lisäksi, että me omilla henkilökohtaisilla valinnoillamme pidämme huolen siitä, ettemme ainakaan piittaamattomuuttamme kuormita merta. Siksi olemme myös tuoneet Itämeri-keskukseen Itämeri-pelin, jolla alakoululaiset voivat testata valintojensa vaikutusta meren tilaan.

Meidän sukupolvemme on käännekohdassa. On huikea ajatus, että meidät tullaan muistamaan siitä, mitä me teimme – tai jätimme tekemättä – Itämeren suojelemiseksi.

Helsingin rannoilla on ketju paikkoja, museoita, saaria, purjehduskerhoja ja kesänviettopaikkoja, joissa jatketaan vuosisataisia merenkulkuun ja -käyttöön liittyviä perinteitä.  Vaalitaan Itämeri-heimolaisuutta. Iloitsemme siitä, että Allas on mukana tässä toiminnassa ja tuo iloa, virkistystä ja tietoa meren ja kaupungin ystäville.

Annamari Arrakoski-Engardt
John Nurmisen Säätiön asiamies

www.puhdasitameri.fi
www.johnnurmisensaatio.fi

Instagram: @johnnurminenfoundation 
Facebook: @puhdasitameri @johnnurmisensaatio